Suomen taloudesta on viimein kuulunut positiivisia uutisia. Talouskasvu on kääntynyt parempaan suuntaan. Tästä on syytä olla iloinen, vaikka samalla on pidettävä kiinni tiukasta talouslinjasta. Nyt on varmistettava, ettei kasvu jää lyhyeksi pyrähdykseksi.
Talouden käänne ei vielä tarkoita, että Suomen ongelmat olisi ratkaistu. Kasvun pitää muuttua investoinneiksi, työpaikoiksi ja vahvemmaksi julkiseksi taloudeksi. Vaatii aikaa ennen kuin kasvu näkyy suomalaisten arjessa.
Julkinen talous on edelleen alijäämäinen. Kasvun käynnistyttyä ei voida lisätä menoja ja palata vanhaan. Meillä on takana vuosia, jolloin julkisia menoja kasvatettiin nopeammin kuin talouden kantokykyä ja velkaa kertyi. Elintasoa on ylläpidetty liian pitkään velkarahalla ja liian raskaalla valtion myöntämien rahoitusten rakenteella.
Ydin kysymys on, onko Suomi hyvinvointivaltio vai hyvinvointiyhteiskunta? Hyvinvointivaltio korostaa sitä, että valtio järjestää ja maksaa palvelut. Hyvinvointiyhteiskunta on laajempi määritelmä ja sen ytimessä on, että valtion lisäksi myös yritykset, järjestöt ja kansalaiset osallistuvat hyvinvoinnin luomiseen valtiossa. Meidän täytyisi saada yleistä ajattelua muutettua enemmän kohti hyvinvointiyhteiskunta-Suomea, koska valtio ei voi rahoittaa yksityisten ihmisten elämää tai järjestöjen toimintaa kuten aikaisemmin. Meidän täytyisi suomalaisina ponnistella entistä enemmän yhdessä yhteisen hyvinvointimme eteen.
Julkisen rahoitusjärjestelmän rakennetta on korjattava ja on määritettävä tarkemmin mihin julkisen sektorin rahaa käytetään. Rahoitusjärjestelmän toimintamallia tulisi myös arvioida. Valtion tukien ja etuuksien myöntämistä tulisi voida entistä joustavammin tarkastella saajien tarpeiden muuttuessa ja ne tulisi olla saatavissa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.
Tulevan hallituksen ainoa mahdollisuus on jatkaa käynnistettyä taloustoimien linjaa. Kasvun mahdollistama liikkumavara on käytettävä talouden perustan vahvistamiseen: velkaantumisen hillitsemiseen, yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseen, työntekoon kannustamiseen ja investointien vauhdittamiseen.
Kasvun todellinen vaikutus näkyy siinä, syntyykö uusia yrityksiä, investointeja ja työpaikkoja. Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä ja niiden luomia työpaikkoja. Ilman yritysten tarjoamaa työtä ei ole kestävää perustaa sosiaaliturvalle. Ilman investointeja ja yritysten toiminnan tukemista ei synny uusia työpaikkoja.
Tarvitsemme koulutusta, osaamista, energiatuotantoa, toimivaa infrastruktuuria, teollisuutta ja ennustettavaa päätöksentekoa. Lähiajan talouspolitiikan suunta ratkaisee kasvun merkityksen Suomelle ja miten pystymme ylläpitämään ja rahoittamaan Suomi-hyvinvointiyhteiskuntaa tuleville sukupolville.
Lisäksi tarvitaan kaikkien palasten yhteensopivuutta ja myös toimijoiden aitoa yhteistyötä yhteisten tavoitteiden hyväksi. Tarvitsemme lisää nostetta suomalaiselle ME-yhteishengelle!